Lapsen huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen on yksi vahvimmista interventioista perheen yksityisyyteen. Lastensuojelun sijaishuollon ydintehtävä on lapsen suojelu, minkä vuoksi yhteiskunnalla on vastuu lapsen sijoittaessaan huolehtia tämän toteutumisesta. Sijaishuollon palveluntuottajana olemme saaneet vastuullemme merkittävän tehtävän meillä asuvien lasten ja nuorten suojelussa, hoidossa ja kuntoutuksessa, ja olemme toiminnastamme vastuussa sekä yhteiskunnallisesti että lapselle ja hänen läheisilleen.
Lapsen suojelu sijaishuollossa on tunnetyötä, läsnäoloa ja jokapäiväistä tasapainottelua turvan, rajoitusten ja lapsen oikeuksien välillä. Sijaishuollossa tehtävä työ on yksi vaativimmista lastensuojelutyön osa-alueista, ja ollakseen tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa, vaatii se jokaisen toimijan aktiivista reflektointia työn ytimestä eli lapsen edun mukaisen työn toteuttamisesta. Arjessa elävän arvokeskustelun myötä työyhteisömme on hioutunut yhteen ja toimintamme perustuu vahvaan toimintaympäristön ymmärtämiseen.
LAPSELLA ON OIKEUS OLLA LAPSI
Haluamme tarjota meillä asuville lapsille mahdollisimman kodinomaiset puitteet ja arjen, jossa aikuisten huolenpito luo turvaa ja mahdollisuuden elää mahdollisimman huoletonta lapsuutta ja nuoruutta. Sijaishuollossa asuvalla lapsella on hyvin usein taustallaan lapsuusajan haitallisia kokemuksia, mikä vaatii työntekijältä vahvaa ymmärrystä ja ammatillista otetta. Tämän rinnalla haluamme pitää mielessämme myös sen, että meillä asuvat lapset elävät samanaikaiseti ainutkertaista lapsuuttaan, ja jokaisella heistä on myös normaaliin kehityskaareen kuuluvia tarpeita ja käyttäytymisen piirteitä. Tällöin kasvu ja kehitys vaativat tuekseen hyvin perustavanlaatuisia, tavallisia asioita kuten johdonmukaisen ja turvallisen arjen, kärsivälliset ja välittävät aikuiset, hyvää ruokaa ja riittävästi unta. Näin ollen pyrimme kaikessa toiminnassamme vahvistamaan lasten tunnetta normaaliudesta ja toivomme, että he saisivat meillä asuessaan mahdollisuuden viettää tasavertaista lapsuutta ja nuoruutta asumismuodostaan huolimatta.
LAPSELLA ON OIKEUS KUULUA, NÄKYÄ JA TULLA KUULLUKSI
“Kuule, Myy jatkoi ja meni aivan Ninnin eteen ja katsoi häntä, – sinä et saa ikinä omia kasvoja, jos et opi tappelemaan. Usko pois vain.” (Näkymätön lapsi, 1962)
Oireilu ja haastava käyttäytyminen on merkki lapsen toimijuudesta ja pyrkimyksestä selviytyä elämänsä aallokoissa. Toisinaan lapsesta on voinut tulla turvattomissa olosuhteissa näkymätön, toisten tunnetiloja mukaileva, kiltiksikin kuvailtu lapsi. Lapsen näkymättömyyden voi ajatella olevan huolestuttavampaa kuin oirehdinnan, ja työmme tavoitteena on tarjota turvallinen kasvuympäristö, jossa lapsi voi tulla jälleen näkyväksi kaikkine tunnetiloineen. Ajattelemme sijaishuollon tällöin onnistuneen alkuvaiheen tehtävässään kohti pitkäjänteistä työskentelyä lapsen kuntoutumisen tukena.
Tuemme lapsia elämään omannäköistä elämää ja löytämään oma juttunsa, ilmaisemaan toiveensa ja mielipiteensä, pitämään puoliaan ja olemaan eri mieltä rakentavalla tavalla suhteessa toisiin ihmisiin. Ajattelemme, että dialogisuuteen ja toisen kunnioittamiseen perustuvassa sijaishuollon arjessa kasvamista ja toiselta oppimista tapahtuu sekä lapsissa että aikuisissa emmekä voi ajatella tulevamme koskaan valmiiksi.
LAPSELLA ON OIKEUS LÄHEISIIN IHMISSUHTEISIIN
Lapsen vanhemmat ja läheiset ovat erityisessä asemassa lapsen asuessa sijaishuollossa, ja heidän merkityksellisyys lapselle on korvaamaton. Vanhemmat omaavat kallisarvoista tietoa lapsestaan ja perheestään, ja tämä tieto on merkittävässä roolissa toteuttaessamme lapsen yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta. Työmme tavoitteena on aina perheen jälleenyhdistäminen tai vanhemmuuden tukeminen riittävän vahvaksi toimiakseen lapsen parhaaksi sijaishuollon ohessa.
Tiedostamme, että vanhempien voi olla vaikeaa luottaa lapsensa hoitoa vieraiden ihmisten käsiin, minkä vuoksi vastuullamme on luottamuksen ja kasvatuskumppanuuden rakentaminen. Tämä vaatii pitkäjänteistä, aktiivista työskentelyä, joka perustuu toiminnan läpinäkyvyyteen ja rehellisyyteen. Kasvatuskumppanuus merkitsee meille vanhempien osallistamista lasta koskevien asioiden hoitoon, säännöllistä yhteydenpitoa ja yhteistä pohdintaa, sekä vanhemmuuden tukemista kotijaksojen aikana, jotta ne olisivat kaikille osapuolille mahdollisimman positiivisia ja rakentavia kokemuksia. Vanhemmat ja läheiset ovat myös erittäin tervetulleita ja toivottuja kyläilemään ja kahvittelemaan, kun sovimme vierailusta ennakkoon!
LAPSELLA ON OIKEUS TURVALLISIIN KIINTYMYSSUHTEISIIN
Pidempiaikaisesti sijaishuollossa asuvien lasten lapsuuden ja nuoruuden muistot rakentuvat suurelta osin sijaishuollon arkeen ja siellä työskenteleviin aikuisiin; olemme osa heidän ainutkertaista tarinaansa. Laitosmuotoisen sijaishuollon yksi tärkeimmistä menetelmistä on omaohjaajatyöskentely, jonka tavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallisen ja korjaavan kiintymyssuhteen muodostuminen ja tarjota lapselle eheyttäviä kokemuksia. Omaohjaajuus on osallistavaa, lapsilähtöistä, pitkäjänteistä, sitoutunutta, arvostavaa, vastavuoroista ja vakauttavaa. Tältä pohjalta toteutettu vuorovaikutus lapsen kanssa on lähtökohta muutoksen aikaansaamiselle.
Lapsen voi olla haasteellista luottaa ja muodostaa kiintymyssuhteita, eikä suhteen syntyminen näin ollen ole välttämättä helppoa. Vastuu luottamuksellisen suhteen luomisesta on aina aikuisella. Omaohjaajalta vaaditaan aidosti uteliasta ja avointa asennetta sekä sitä, että hän jättää syrjään ennakkoluulot, oletukset ja liiat odotukset. Kiintymyssuhteissa tapahtuneita haittoja ei korjata hetkessä, joten kiire ei ole mihinkään. Omaohjaaja ei hätkähdä vastoinkäymisiä, vaan on työskentelyssään pitkäjänteinen ja tavoitteellinen.
LAPSELLA ON OIKEUS TULLA AUTETUKSI JA YMMÄRRETYKSI YKSILÖLLISTEN TARPEIDENSA MUKAISESTI
Jokaisen lapsen hoidon ja kuntoutuksen tarpeet ovat erilaiset, minkä pyrimme huomioimaan lapsen yksilöllistä hoito- ja kasvatussuunnitelmaa laatiessamme. Vastuullamme on myös selvittää lapsen sijaishuollon ulkopuolisten tukitoimien riittävyys ja tarpeenmukaisuus sekä mahdollistaa niiden toteutuminen käytännössä.
Erityistarpeisen lapsen hoidossa ja kasvatuksessa käytämme tarvittaessa välineitä ja menetelmiä, jotka mahdollistavat lapsen ymmärretyksi tulemisen ja vuorovaikutussuhteen toteutumisen. Henkilöstöllämme on vankka kokemus lastensuojelun sijaishuollossa työskentelystä ja he tekevät työtään suurella sydämellä lasten yksilöllisyys huomioiden.
