Perhehoito

Laitosmuotoisen sijaishuollon lisäksi tarjoamme perhehoidon ennakkovalmennusta sekä ammatillista tukea perhehoitajille lapsen sijoituksen ajan. Viidentoista vuoden kokemus lastensuojelun sijaishuollon toimijana, vakiintunut toimintamme sekä lastensuojelun sijaishuollon arjen ja sosiaalityön tuntemuksemme tarjoavat perhehoitajalle turvallisen perustan yhteistyölle.

Lastensuojelun perhehoito tarkoittaa huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai avohuollon tukitoimena sijoitetun lapsen/nuoren sijoittamista perhehoitajan yksityiskotiin ja osaksi perheen elämää. Perhehoidosta ja perhehoitajasta käytetään myös nimeä sijaisperhe ja sijaisvanhempi. Perhehoito on monimuotoista ja sijaisvanhempana voi toimia pariskuntana tai yksinasuvana. Erilaiset kulttuuriset tausta, kielet ja elämänkokemukset ovat arvokas osa perhehoitoa, ja muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaankin monenlaisia perheitä vastaamaan lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin.

Perhehoito perustuu lainsäädäntöön (Perhehoitolaki (263/2015), Lastensuojelulaki (417/2007)) ja se on määritelty ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lasta sijoitettaessa sosiaalityöntekijä kartoittaa ensisijaisesti voisiko sijaishuollon toteuttaa lapsen lähiverkostossa tai toissijaisesti lapsen lähiverkoston ulkopuolisen, sijaisperheenä toimivan perheen muodossa. Tällöin sijaisperhe on toimeksiantosuhteessa (ei työsuhteessa) lapsen sijoittaneeseen hyvinvointialueeseen. Sijaishuollon muodosta riippumatta sijaishuollossa tehtävän työn tavoitteena on aina perheen jälleenyhdistäminen tai vanhemmuuden tukeminen riittävän vahvaksi sijaishuollon ohessa.

Sijaisvanhemmuus on elämäntapa, jossa yhdistyvät tavallinen arki ja perhe-elämä sekä lastensuojelutyö. Sijaisvanhemmalta edellytetään valmiutta sitoutua lapseen ja hänen tarpeisiinsa sekä kykyä rakentaa turvallista ja ennakoitavaa arkea myös silloin, kun lapsen elämässä on paljon epävarmuutta. Sijaisvanhemmalla ei tarvitse olla sosiaalialan koulutusta, mutta työ vaatii ymmärrystä lastensuojelun toimintaympäristöstä, lapsen kehityksestä ja tarpeista sekä valmiutta yhteistyöhön eri toimijoiden ja lapsen läheisverkoston kanssa.

Perhehoitajina toimineena tunnistamme perhehoitajuuden erityisyyden sijaishuollon muotona ja haluamme tarjota perhehoitajille vahvaa, ammatillista tukea.

Sijaisvanhemmuus tuo mahdollisuuden tutustua lapseen ja hänen perheensä elämäntarinaan kokonaisvaltaisesti sekä tarjota lapselle turvallinen koti ja ihmissuhteiden jatkumo, mikä tuo merkityksellisyyden tunnetta. Sijaisvanhemmuus edellyttää myös tietoisuutta ja valmiutta kohdata uusia tilanteita perheen arjessa. Sijaisvanhemmuuden myötä kodin ovet aukeavat viranomaisille ja lapsen läheisverkostolle, mikä tuo oman erityisyytensä perhearkeen. Sijaisvanhemmalta edellytetään aitoa halua ja kykyä sitoutua lapseen, mutta myös taitoa tunnistaa lapsen biologisen perheen merkitys lapselle sekä sen rooli osana sijaishuoltoa. On tärkeää huomioida, että päätös sijaisvanhemmuudesta koskettaa koko perhettä ja sen vaikutuksia perheen sisäisiin suhteisiin tulee arvioida ja työstää niin harkintavaiheessa kuin myös pitkin matkaa sijaisvanhempana toimiessa.

Sijaisvanhemmuus on päätös, joka edellyttää riittävää harkintaa ja omien valmiuksien sekä elämäntilanteen arviointia sijaisvanhemmuuden näkökulmasta. Jokaisella perhesijoitusta tarvitsevalla lapsella on oikeus päästä sijaisperheeseen, joka on tehnyt tietoisen, arvopohjaisen valinnan sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä. Harkinnan ja arvioinnin tueksi tarjoamme sijaisvanhemmuutta pohtiville perheille prosessinomaisen Pride-ennakkovalmennuksen tai perhekohtaisen valmennuksen, perheen tilanteesta riippuen. Sijoituksen ajan olemme perhehoitajien rinnalla kulkijoita ilon aiheissa, arjen kysymyksissä ja haasteellisissa tilanteissa sekä tukena viranomais- ja verkostoyhteistyössä.